Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Millaista on keskustella kreationistin kanssa?

Kuva
Kirjoitin viime viikolla vastineen evoluutiota arvostelleeseen kolumniin ja sain kommenttiosioon kiukkuista palautetta. Palautteen antajana on Tomi Aalto, joka pitää omaa Science Refutes Evolution -blogiaan. Kuten nimestäkin voi päätellä, Aallolla on tiukka kanta evoluutioon.

Aalto on minulle jo ennestään tuttu keskustelija/saarnaaja. Hän on tyrkyttänyt omaa näkemystään mm. Facebookin Paholaisen Asianajaja -sivulla niin paljon, että hänet on potkaistu ryhmästä pois. Hän ei vastaa kysymyksiin, eikä keskustele kovinkaan kunnioittavaan sävyyn. Miten Aalto ja muut kreationistit sitten keskustelevat?

Yksi helposti havaittava taktiikka on ns. Gish Gallop -keskustelu. Nimitys tulee kreationisti Duane Gishistä, joka väitellessään heittää ilmoille kymmeniä ja kymmeniä väitteitä sen kummemmin perustelematta niitä. Yhden väitteen esittämiseen menee noin sekunti, mutta ilmiselvänkin väärän väitteen perusteelliseen kumoamiseen menee helposti ainakin minuutti. Tällöin väittelyä seuraava ulkopuoline…

Vastaus Vesa Kelan evoluutiokolumniin

Kuva
Keskiviikkona 8.11. fiidiini ilmestyi vaasalaisen Vesa Kelan kolumni evoluutioteorian ongelmista. Kela on ymmärtänyt asioita aika tavalla väärin ja pyrin tässä oikomaan pahimmat. Voisi vaikka käydä niin, ettei näihin samoihin kuluneisiin argumentteihin tarvitsisi enää vastata tämän jälkeen. (sormet tiukasti ristissä)

Ihan ensin täytyy tietenkin kerrata mitä tarkoittavat sanat "evoluutio", "teoria" ja "tiede". Evoluutio-sanan juuri tulee latinasta ja tarkoittaa purkautumista tai kerityn langan suoristumista. Evoluutiolla ei ole suuntaa, eikä määränpäätä. Se on ainoastaan mekanismi, joka vaikuttaa luonnossa kaikkeen. Noin kymmenen vuotta sitten Helsinkiin iski ns. citykani-invaasio, kun ihmiset olivat päästäneet lemmikkikanejaan vapaaksi kaupunkiympäristöön. Kanit lisääntyivät .. kuin kanit. Suurin osa lemmikkikaneista on pörröisiä, lurppakorvaisia ja väriltään valkoisia, täplikkäitä tai mustia. Kun kanien määrä kasvoi, kasvoi myös petojen määrä kaupungissa…

GM-kasvit ja patentointi

Geenien ja tuotantokasvien patentointi tuntuu nousevan suureksi huolenaiheeksi aina GM-kasveista puhuttaessa. Käyn seuraavaksi läpi hieman huolen rationaalisuutta.

Miksi patentteja on olemassa? Patenttilait suojaavat keksijää ja hänen oikeuttaan hyödyntää keksintöään tietyn ajan. Vastineeksi hän joutuu luovuttamaan yksityiskohtaiset piirrustukset/valmistusohjeet kaikkien nähtäville patenttitoimiston kautta. Tämä edistää tiedon leviämistä ja parantaa teknologioiden läpinäkyvyyttä. Firmat voivat ostaa lisenssioikeuden keksijältä ja kaikki pääsevät käyttämään keksinnön hyviä puolia ja mahdollisesti kehittämään keksintöä eteenpäin. Patentoitavaksi kelpaa vain uusi ja ennennäkemätön keksintö, jollaista ei olla aiemmin tavattu missään.

Luonnosta tavattavia geenejä ei voi enää patentoida ja luonnollisille geeneille jo myönnetyt patentit vedettiin takaisin vuonna 2013. 
Viljelijöiden valinnanvapauden menettäminen on pitkään liikkunut huhupuhe, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanss…

Motivan opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin

Kuva
Päivitys: Lopussa käsittelen Motivan vastausta.


Maanantain valtuustokokouksessa oli odottamassa kirjekuorellinen elintarvikehankintoihin liittyvää opastusta itsensä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän allekirjoittamana. Mukana oli myös valmis pohja valtuustoaloitteen tekemiseen. Asiaa oli tietenkin paljon ja esimerkiksi lähiruuan suosimisessa olen aivan samaa mieltä. On kuitenkin pakko kiinnittää huomiota räikeään virheeseen suosituksissa. Alla on palautekirjeeni Motivalle ja jään odottamaan heidän vastaustaan siihen.

Haluan kerrata vielä omat motiivini: En vastusta luomua, minun puolestani on ihan sama mihin yksityinen ihminen hassaa rahansa. En kuitenkaan hyväksy, että veronmaksajien rahoilla ostetaan "hyviä aikeita" ja tyhjiä lupauksia. Luomuviljelijät hyötyisivät tästä tietenkin, mutta verovaroin toimivat laitosruokalat eivät ole oikea markkinointisuunta mielikuvamarkkinoinnille.

Laiskuuttani kopioin postiin loppuosan edellisestä blogauksestani luomumaidon järkevyydestä…

Luomumaitoa kouluihin? Kiitos ei.

Kuva
Edit. Olen palautteen nojalla päivittänyt juttua muutamaankin otteeseen. Pääasiassa selittänyt asiaa vähän tarkemmin ja laajemmin. Tiistaina Ilkan verkkosivulla kerrottiin, että Seinäjoen kaupungin ruokapalvelut esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle siirtymistä luomumaidon käyttöön. Muutos tulisi maksamaan Seinäjoelle noin 20 000 € vuodessa, mikä ei ole kuin noin 100 € yhtä koulupäivää kohden. Tietävätkö päättäjät mitä hyötyä (jos mitään) luomumaitoon siirtymisestä on? Lehdessä ei ole mainittu mitään perusteita ehdotukselle, joten ajattelin kertauksen vuoksi käydä tässä läpi mitä luomu on ja mitä se ei ole. 


Onko luomumaito terveellisempää? Ei. Valion sivulla puhutaan yhdestä rasvahaposta, jota luomumaidosta saataisiin enemmän. Viitatussa tutkimuksessa kuitenkin seurattiin useita vitamiineja, hivenaineita ja rasvahappoja, eikä muista löytynyt sen kummempaa muutosta. Lehmät tuottavat saman tutkimuksen mukaan noin 20 % vähemmän maitoa, eikä rasva- ja proteiinisisällöistä löydy merkittä…

Missä Suomi voisi olla oikeasti ensimmäinen?

Joitakin viikkoja sitten Rinne ja Sipilä puhuivat tekoälystä ja siitä miten Suomen pitäisi nopeasti kiriä itsensä tekoälyn kärkimaaksi. Heidän vaatimuksensa tekoälyn puhumasta kielestä paljastavat, etteivät herrat ihan täysin ymmärtäneet mistä on kysymys, mutta tahtotila on silti suuri (1). Tutkimukseen panostaminen ja tutkimuksen tarpeen tiedostaminen ovat joka tapauksessa tervetulleita.

Mitä, jos kertoisin Suomella olevan valmiudet toisenkin huipputeknologian kärkimaaksi? Mitä, jos maalailisin kuvia Suomeen virtaavista ulkomaisista tutkijoista ja heidän mukanaan tuomista tutkimuseuroista? Mitä, jos sanoisin Suomessa olevan jo nyt satoja alan ammattilaisia? Ammattilaisia, jotka tällä hetkellä eivät ole päässeet työllistymään alaansa vastaaviin töihin. Kuten tekoälykin, on myös tämä huipputeknologia hyvin väärinymmärretty. Puhun tietenkin geeniteknologian hyödyntämisestä.

Jalostustekniikat ovat kuin erilaisia tapoja kiinnittää metallia yhteen. On niittaamista, muotoon perustuvaa liittäm…