perjantai 10. maaliskuuta 2017

Missä Suomi voisi olla oikeasti ensimmäinen?

Joitakin viikkoja sitten Rinne ja Sipilä puhuivat tekoälystä ja siitä miten Suomen pitäisi nopeasti kiriä itsensä tekoälyn kärkimaaksi. Heidän vaatimuksensa tekoälyn puhumasta kielestä paljastavat, etteivät herrat ihan täysin ymmärtäneet mistä on kysymys, mutta tahtotila on silti suuri (1). Tutkimukseen panostaminen ja tutkimuksen tarpeen tiedostaminen ovat joka tapauksessa tervetulleita.

Mitä, jos kertoisin Suomella olevan valmiudet toisenkin huipputeknologian kärkimaaksi? Mitä, jos maalailisin kuvia Suomeen virtaavista ulkomaisista tutkijoista ja heidän mukanaan tuomista tutkimuseuroista? Mitä, jos sanoisin Suomessa olevan jo nyt satoja alan ammattilaisia? Ammattilaisia, jotka tällä hetkellä eivät ole päässeet työllistymään alaansa vastaaviin töihin. Kuten tekoälykin, on myös tämä huipputeknologia hyvin väärinymmärretty. Puhun tietenkin geeniteknologian hyödyntämisestä.

Jalostustekniikat ovat kuin erilaisia tapoja kiinnittää metallia yhteen. On niittaamista, muotoon perustuvaa liittämistä ja hitsaamista. Kuvitellaan esimerkin vuoksi GM-tekniikat hitsaamiseksi. Jokainen meistä mieltäisi järjettömäksi vaatimukset hyväksyä vain tuotteita, jotka on tehty ilman hitsaamista. Olisi hitsausvapaita autoja ja koneita, joita mainostettaisiin Helsingin sanomien etusivulla nimenomaan tuolla ominaisuudella (2). Esimerkki saattaa kuulostaa absurdilta, mutta siitä GM-kiellossa on pohjimmiltaan kysymys. Kokonainen tekniikka on kielletty, koska sitä ei muka tunneta riittävän hyvin. Kun GM-tekniikat sinällään on todettu harmittomiksi ja pelot turhiksi, ovat vastustajat kehitelleet uusia uhkakuvia, jotka on taas sen jälkeen kumottu (3, 4). Olisikin järkevää myöntää viljelylupa jokaiselle GM-tekniikoin tuotetulle kasville erikseen, eikä kieltää kategorisesti kaikkea. Pitää tutkia jokaisen tuotteen haitallisuus erikseen ja vasta sitten myöntää tai kieltää viljelylupa. Hitsausvertausta jatkaakseni, ei ole fiksua kieltää kaikkia hitsaamalla valmistettuja tuotteita.

EU:n alueella on vahva, mutta aiheeton pelko GM-tekniikoita kohtaan. Kyselytutkimuksissa löytyy aina valtavasti ihmisiä, jotka kuvittelevat tavalliset tomaatit geenittömiksi tai haluavat merkitä kaikki DNA:ta sisältävät elintarvikkeet (kaikessa elävässä on DNA:ta ja geenejä) (5, 6). Tämä on mainio asia GM-tekniikoita ensimmäisenä syleilevän maan kannalta, sillä kilpailua ei tällä hetkellä ole. Meillä olisi mahdollisuus päästä huippumaaksi pelkästään kilpailun puutteen vuoksi.

Suomella on useita kilpailutekijöitä puolellaan. Koska tavallisilla viljelykasveilla ei ole Suomessa sukulaisia, eivät mitkään GM-kasvit myöskään voi risteytyä villien, kotoperäisten kasvien kanssa. Meillä on valtavasti jo valmiiksi koulutettuja ihmisiä, jotka lähtisivät riemusta kiljuen tekemään omaa koulutustaan vastaavaa työtä. Tällä hetkellä Suomessa on maatiloja, joilla on miljoonien eurojen laitteet ja pellot, mutta jotka eivät tuota riittävästi ilman tukia. Nämä samat pellot ja laitteet voitaisiin laittaa töihin GM-tekniikoin jalostettujen kasvien kasvatuksessa ja korjaamisessa, jolloin perinteinen viljelyala voitaisiin muuttaa huipputeknologian käyttöön. Tämän kaiken lisäksi yliopistoilla ja kasvinjalostusfirmoilla on jo valmiiksi pakastimissaan erilaisia GM-tekniikoin tuotettuja kasveja. Viikin pakkasista löytyy mm. porsasripulia vastaan rokottava rehukasvi, johon oma pro gradu –työni perustuu.

Tällä hetkellä suurin osa GM-tekniikoin jalostetuista kasveista tuotetaan Yhdysvaltojen markkinoille, sillä siellä viljely on sallittu. Kukaan ei vielä käytä GM-tekniikkaa kaupallisesti omalle pohjoisen havumetsävyöhykkeemme kasveille. Suomessa voitaisiin jalostaa kasveja Pohjoismaiden, Venäjän ja esimerkiksi Kanadan ilmasto-olosuhteisiin.

Minäkin olen sen verran realisti, etten usko ruuantuotannon olevan lähitulevaisuudessa mahdollista GM-tekniikoin jalostetuilla kasveilla. Pelot ja epäluulot ovat niin tiukassa, ettei niitä pysty välttämättä yhden sukupolven aikana selättämään, eivätkä ihmiset suostu heti ostamaan GM-tekniikoin tuotettua ruokaa. Toivoisinkin, että GM-tekniikoin jalostetuilla kasveilla voitaisiin ryhtyä tuottamaan nopeasti kasvavia energiapuulajikkeita, paremmin sahatavaraksi tai paperiksi soveltuvia puulajikkeita, lääkkeitä tai erilaisia materiaaleja tuottavia kasveja. Tekniikka on olemassa ja se on erittäin tehokas ja turvallinen. Meillä on myös osaaminen ja infrastruktuuri valmiina. Nyt tarvittaisiin vain lupa tehdä Suomesta maailman kärkimaa tällä huipputeknologian saralla.
  1. Sipilän ja Rinteen kommentit tekoälystä. http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/sdp-n-tekoaly-tviitista-nousi-kohu-paljon-isompi-asia-kuin-pelkka-kielikysymys-6622682
  2. Esko Valtaoja käsittelee Snellmanin GM-peloilla markkinointia. https://www.facebook.com/esko.valtaoja/posts/832968370053524
  3. Yhteenveto tutkimuksista, joissa kumotaan GM-pelottelijoiden väitteitä. https://www.forbes.com/sites/jonentine/2014/09/17/the-debate-about-gmo-safety-is-over-thanks-to-a-new-trillion-meal-study/#3e6ae1f18a63
  4. 10 väitettyä tutkimusta GM-tekniikoiden haitoista ja vastaukset niihin: https://www.geneticliteracyproject.org/2015/11/13/10-studies-proving-gmos-are-harmful-not-if-science-matters/
  5. GM-teknologiaa koskevia harhakäsityksiä kyselytutkimuksista. https://www.sciencedaily.com/releases/2005/01/050131224504.htm
  6. 80 % Yhdysvaltalaisista haluaisi merkitä DNA:ta sisältävät tuotteet. https://www.washingtonpost.com/news/volokh-conspiracy/wp/2016/05/27/new-study-confirms-that-80-percent-of-americans-support-mandatory-labeling-of-foods-containing-dna/

Tämä teksti on julkaistu alunperin Tieteen ja Teknologian Vihreiden (Viite ry) sivulla 8.3.2017.