Vastine Kauppalehden glyfosaattijuttuun

Kauppalehden julkisuushakuinen klikkisyötti lähti leviämään uudelleen, joten jaan nyt julkisesti toimittajalle kirjoittamani palautteen. En saanut Kari Hänniseltä koskaan vastausta, eikä jutun virheitä korjattu. Alkuperäinen juttu täällä.


Hei! 

Näin glyfosaattijuttuasi jaettavan ja halusin kommentoida suoraan sinulle.

Monsantojutuilla saa hyvin jakoja, mutta toivoisin tarkkaavaisuutta faktoihin. 

"Roundup on eniten maailmassa käytetty rikkakasvien torjuntakemikaali."

Glyfosaatti on 41 vuotta vanha kemikaali ja sitä valmistavat monet muutkin firmat Monsanton lisäksi. RoundUp on Monsanton oma merkki, eikä suinkaan maailman eniten käytetty.

Tutkijat eivät ole sen varmempia kuin aiemminkaan. Tuo linkkaamasi juttu on ns. monografia tai kommentti. Ei mitään omaa tutkimusta, mutta ei myöskään mitään älyttömän laajaa reviewtä. Glyfosaatin osalta viitteet ovat vuodelta 2001, 2003, 2004, 2008 ja 2009, joten ei mitään ihmeellistä uutta ole löytynyt. Laajempia ja uudempia tutkimuksia käyttäviä review-artikkeleita on vaikka kuinka, esim.http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4025008/

Lauseessa "Heidän mukaansa sekä eläinkokeet että tutkimukset ihmisillä viittaavat siihen, että aine aiheuttaa DNA- ja kromosomivaurioita nisäkkäillä koeputkessa." on tainnut mennä useampi asia sekaisin. Ei ketään kiinnosta mitä koeputkessa tapahtuu, joten ei ihmiskokeista tehdä johtopäätöksiä koeputkiin päin. Tutkimus on vuodelta 2004, joten se on varmasti saatu toistettua, jos tulokset pitäisivät ja olisivat oikeasti aitoja.

Kaikissa aineissa (myös vesi, happi, suola) on vaaraa aiheuttava ja hengenvaarallinen annostuksensa, joten ei mitään outoa sillä kohtaa. Glyfosaatti on myrkky ja sitä on käytetty 41 vuotta, mutta mitään sen kummempaa dataa populaatiotasolta ei olla saatu normaaliannostuksilla. Etelä-Amerikasta löytyy seutuja, joissa myydään paikallistuotannon glyfosaattia ja annostus saattaa olla tuhatkertainen esim. RoundUpin käyttöohjeeseen verrattuna. Muistaakseni (en löytänyt viitettä) Brasiliassa oli jotain pulmia ollut, mutta nekin olemattomia esim. aktiiviseen röökaamiseen tjms verrattuna.

”Tutkijat ovat löytäneet glyfosaattia lisäksi ilmasta, sadevedestä ja puroista käyttöalueisen läheltä. Jäämiä siitä on löydetty myös elintarvikkeista.” Määristä ei puhuta jutussa mitään, mutta ovat häviävän pieniä. Luomuviljelijät käyttävät lehmien ulostetta lannoitteena ja myös siitä löytyy jäämiä elintarvikkeissa. Tilallisten verenkierrosta on löytynyt ulosteiden jäämiä. Ei mitään ihmeellistä tässäkään, jollei voida osoittaa aktiivista kuljetusta, akkumuloitumista tai selkeää haittaa.

Lancet on oikeasti hyvä ja arvovaltainen lehti, joten ei sen siteeraaminen mitään 7-päivää journalismia ole. Tässä tuon jutun voisi kuitenkin mieltää yleisönosastojutuksi, koska se ei ole käynyt läpi tieteellisien artikkelien normaalia vertaisarviointia.

WHO:n karsinogeenisyysluokat kannattaisi myös selkeyttää, ei niitä tavallinen kaduntallaaja tarkista kuitenkaan. 
3 = ei löydettyä vaikutusta

2B = on ehdotettu karsinogeenisyyttä, mutta todisteet puuttuvat (mm. wifi ja kahvi)

2A = on jotain todisteita, mutta epäselviä. Tarvitaan lisätutkimuksia.

1 = Karsinogeeninen

Jotta juttusi otsikko voisi olla totta, pitäisi glyfosaatin olla ehdottomasti luokassa 1. Silloinkaan kaikki tutkijat eivät ole samaa mieltä, eivätkä kaikki tutkimukset osoita karsinogeenisyyttä.

Parhain terveisin,

Mikko Muilu

Kommentit

Suositut tekstit