Luomumaitoa kouluihin? Kiitos ei.

Edit. Olen palautteen nojalla päivittänyt juttua muutamaankin otteeseen. Pääasiassa selittänyt asiaa vähän tarkemmin ja laajemmin.
Tiistaina Ilkan verkkosivulla kerrottiin, että Seinäjoen kaupungin ruokapalvelut esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle siirtymistä luomumaidon käyttöön. Muutos tulisi maksamaan Seinäjoelle noin 20 000 € vuodessa, mikä ei ole kuin noin 100 € yhtä koulupäivää kohden. Tietävätkö päättäjät mitä hyötyä (jos mitään) luomumaitoon siirtymisestä on? Lehdessä ei ole mainittu mitään perusteita ehdotukselle, joten ajattelin kertauksen vuoksi käydä tässä läpi mitä luomu on ja mitä se ei ole. 


Onko luomumaito terveellisempää? Ei. Valion sivulla puhutaan yhdestä rasvahaposta, jota luomumaidosta saataisiin enemmän. Viitatussa tutkimuksessa kuitenkin seurattiin useita vitamiineja, hivenaineita ja rasvahappoja, eikä muista löytynyt sen kummempaa muutosta. Lehmät tuottavat saman tutkimuksen mukaan noin 20 % vähemmän maitoa, eikä rasva- ja proteiinisisällöistä löydy merkittävää eroa. Tutkimuksen voi käydä jokainen lukemassa täällä, löydökset voi lukea Discussion-osasta. Luomumaitoa ei D-vitaminoida, joten lasten luiden kehittymiseen tarvittava D-vitamiini tulee saada jostain muualta talvella. (Keho tuottaa D-vitamiinia auringonvalon avulla). Edit. Vuonna 2016 tehtiin muutos luomusääntöihin ja rasvaton luomumaito tulee nykyisin D-vitaminoida. 

Onko luomu ekologisesti parempaa? Ei. Kuten yllä mainitussa tutkimuksessa sanottiin, luomulehmät tuottavat 20 % vähemmän maitoa. Ne vaativat kuitenkin saman määrän rehua ja tuottavat taivaalle saman määrän metaania. Luomu voidaan tuoda hyvinkin pitkän matkan päästä, jolloin kuljettamisesta aiheutuvat päästöt ovat korkeammat. Myös mekaaninen rikkakasvinpoisto kuluttaa enemmän fossiilisia polttoaineita. Tämän tutkimuksen mukaan päästöt olisivat luomulla 10,6 % korkeammat.
Luomutuotanto on perinteistä viljelyä ekologisesti parempi, kun verrataan peltopinta-alan aiheuttamaa kuormaa. Kun verrataan satomäärää, luomu häviää heikomman sadon vuoksi. Tämän linkin takana on Suomen kuvalehden juttu aiheesta. Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä.

Onko tavallisessa maidossa vaarallisia määriä lääkejäämiä tai kemikaaleja? Ei. Tavallista maitoakaan ei saa ottaa myyntiin, jos sen tuottanut lehmä on sairas tai antibioottikuurilla. Antibiootit eivät myöskään pysy kovin pitkää aikaa elimistössä. Ihmisen pitää ottaa antibioottikuuriaan kaksi tai kolme kertaa päivässä, koska antibiootti häviää elimistöstä niin nopeasti. Tämä ei eroa eläimistä mitenkään. Kaikki aineet ovat kemikaaleja ja kaikki aineet ovat sopivissa annoksissa myrkyllisiä. Suomessa on turvarajat myrkkyjen suhteen, eikä niitä koskaan ylitetä tavallisessakaan maidossa. Mistään lääkejäämättömästä tai “myrkyttömästä” maidosta ei ole siis kyse verrattuna tavalliseen maitoon. 

Onko luomumaidon käyttäminen helpompaa suurtalouskeittiössä? Ei. Luomumaitoa ei homogenisoida, joten rasva erottuu nopeammin maidon pinnalle. Tästä kertovat mm. Valion sivut. Kuluttajakokoiset pakkaukset on helppo ravistaa, mutta suurtalouskeittiöiden maitopusseilla asia ei ole ihan niin yksinkertaista. Onko homogenisoinnista jotain haittaa? Ei. Homogenointi tarkoittaa käytännössä rasvapisaroiden pienentämistä. Se tekee maidosta tasalaatuisempaa, mutta ei muuta koostumusta mitenkään.  

Onko luomumaito sama asia kuin lähimaito? Ei. Aiemmin luomumaitoa on tuotu mm. Saksasta.

Onko luomumaito paremman makuista? Tämä on tietenkin jokaisen omasta mausta kiinni, mutta on kuvaavaa, ettei luomua pystytä sokkotestauksissa luotettavasti aistimaan.

Luomussa parasta on eläinten kohtelu, vähän suurempi tila eläintä kohti ja eläinten ulkoiluttaminen. Jos tätä käytetään argumenttina luomun puolesta, voitaisiin samalla argumentoinnilla myydä kouluille myös täysin vegaaninen kouluruoka. 

Löytyisikö tuolle tarvittavalle 20 000 €:lle jotain parempaa käyttöä muutenkin säästöjen piinamassa koululaitoksessa? Luulisin, että löytyisi.
 
Loppupohdiskeluna: 

Mihin luomuruuan suosio perustuu? Tieteen valossa hyötyjä ei ole, mutta haittoja löytyy tehottomuuden kautta. Aiemmin eläimiä lääkittiin vain homeopatialla ja yrteillä, mutta onneksi tuo eläinrääkkäykseen verrattava asia on viimeisen viiden vuoden aikana saatu poistettua ohjeistuksesta. (Homeopatia ei aikuisten oikeasti toimi ja toimivia yrttejä sanotaan lääkkeiksi). Luomuaate perustuu Rudolf Steinerin keksimään biodynaamiseen viljelyyn, jossa oli huomattavan paljon taikauskoon perustuvia säädöksiä. Esimerkkinä kuun kiertoon perustuva ajoittaminen ja marjojen uhraaminen sato-onnen saamiseksi.
Luomun käyttämistä voisi verrata toimistoon, joka kieltäytyisi käyttämästä uutta tekniikkaa ja olisi valmis maksamaan enemmän käyttääkseen vanhoja menetelmiä. Ihminen voi ostaa itselleen hyvän mielen sijoittamalla uuteen kampaukseen, antamalla rahaa hyväntekeväisyyteen tai ostamalla luomua. Tuollaista hyvää mieltä ei voi kuitenkaan välittää laitoskeittiössä kaikille. Luomuvalinnan tehnyt päättäjä voi tietenkin taputtaa itseään selkään, kun on saanut ehkä tehtyä jotain hyvää. Esko Valtaojan sanoin "Luomu on hyvää tarkoittavien ihmisten väärä valinta".  


Mikä olisi oikeasti vihreä valinta kouluruuan muuttamiseen? Kaikkein helpoin vaihtoehto on lihan ja eläintuotteiden (myös maidon) vähentäminen. Ei, en ole kieltämässä lihansyöntiä, kunhan kerron vaihtoehdon. Lihan vähentäminen olisi kuitenkin ympäristölle parempaa eläinten metaani- ja hiilidioksidipäästöjen ja pienemmän peltopinta-alan tarpeen kautta. Kasvisruuan terveellisyydestä ollaan niin montaa mieltä, etten edes yritä kirjoittaa siitä mitään tyhjentävää ja yksiselitteistä. Lähellä tuotettua ruokaa voitaisiin myös suosia mahdollisesti ulkomailta tulevan luomuruuan sijaan.

Miten eläinten parempaa kohtelua voisi tukea ilman luomua? Luonnonvarakeskus on aloittanut Eläinten Hyvinvointimerkintä -projektin, jonka tarkoitus nimensä mukaisesti auttaa kuluttajaa löytämään paremmissa olosuhteissa kasvatettua lihaa ja eläinperäisiä tuotteita. Ruotsin eläinsuojelulaki pakottaa kaikki lehmät suurinpiirtein samalle viivalle Luomun kanssa. Uusien parsinavettojen rakentaminen on kielletty jo 2007 ja ulkoilu on pakollista kaikissa navettatyypeissä laidunaikaan. Suomessa parsinavetat ovat vähenemässä, mutta laki ei velvoita niitä poistamaan käytöstä. Luomun paras osa voitaisiin siis saada reilusti laajemmin käyttöön osallistumalla poliittiseen keskusteluun ja vaatimalla muutosta lakiin. 



Luettavaa luomun luonteesta:
Johanna Talasterän kolumni
Jussi Tammisolan haastattelu
Esko Valtaojan katsaus
Luomulakko-blogi, jossa näitä kaikkia käsittelemiäni asioita käydään huomattavasti laajemmin läpi.

Kommentit

  1. Väittäisin että luomumaidon voi tunnistaa sokkotestauksessa, etenkin jos siihen pinnalle on päässyt nousemaan kunnon rasvanokare <3. Mutta juu. Ei sinänsä aihetta siihen siirtymiseen.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit