GM-kasvit ja patentointi
Geenien ja tuotantokasvien patentointi tuntuu nousevan suureksi huolenaiheeksi aina GM-kasveista puhuttaessa. Käyn seuraavaksi läpi hieman huolen rationaalisuutta.
Viljelijöiden valinnanvapauden menettäminen on pitkään liikkunut huhupuhe, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kukaan ei pakota viljelijöitä ottamaan käyttöönsä Monsanton siemeniä. Jos joku ottaa, hän tietää myös ettei niistä saa kasvatettua seuraavaa satoa ilmaiseksi, vaan niistä pitää maksaa lisenssimaksu. Ihan niinkuin muidenkin kaupallisten suojattujen lajikkeiden kanssa. Tällä ei ole mitään tekemistä GM-tekniikan kanssa.
Siemenviljaa myyvät tahot myyvät omia lajikkeitaan ja ne ovat suojattuja, vaikkeivät Monsanton olisikaan. Ihan samalla tavalla, kuin S-marketit eivät saa myydä Pirkka-tuotteiksi nimettyjä itse valmistamiaan tuotteita, eikä kukaan myöskään saa luvatta käyttää Nokian patentteja valmistaakseen 'omaa' matkapuhelintaan. Yleisen mielipiteen mukaan on moraalisesti oikein, ettei toisten keksintöjä/brändiä käytetä luvatta.
Viljelijä saa käyttää itsekasvattamaansa viljaa siemenviljana, mikäli se on 'joku lajike', mutta siitä ei silloin makseta kuin 'jonkun lajikkeen' verran. Jos kauran viljelijä ostaa Akseli-kauran siemeniä, hän voi myydä ne eteenpäin Akseli-kaurana, jolloin niistä saa paremman hinnan. Hän voi myös käyttää itse korjaamiaan Akseli-kauran siemeniä seuraavana vuonna siemenviljana, mikäli maksaa Akseli-kauran jalostajalle rojaltin. Tämä on tapa, jolla maanviljely toimii. Samalla sabluunalla haluttaisiin tietenkin jatkaa myös GM-viljojen osalta.
Aina silloin tällöin nousee esiin Percy Schmeiserin tapaus. Monsanto haastoi hänet oikeuteen 2000-luvun taitteessa lisenssittömästä kasvattamisesta. Schmeiser oli ilmeisesti saanut naapurin suurpiirteisen kylvön seurauksena omalle pellolleen Roundup Ready rypsiä. Schmeiser ruiskutti glyfosaattia omalle pellolleen ja tappoi kaikki "normaalit" rypsit. Seuraavana vuonna hän käytti ruiskutuksista selvinneitä siemenviljana, mutta ei maksanut Monsantolle mitään. Kuten muistamme, se ei ole sallittua vaikkei kysymys olisi GM-lajikkeestakaan. Oikeudenkäynnin vaiheet voi lukea täältä.
Miksi patentteja on olemassa? Patenttilait suojaavat keksijää ja hänen oikeuttaan hyödyntää keksintöään tietyn ajan. Vastineeksi hän joutuu luovuttamaan yksityiskohtaiset piirrustukset/valmistusohjeet kaikkien nähtäville patenttitoimiston kautta. Tämä edistää tiedon leviämistä ja parantaa teknologioiden läpinäkyvyyttä. Firmat voivat ostaa lisenssioikeuden keksijältä ja kaikki pääsevät käyttämään keksinnön hyviä puolia ja mahdollisesti kehittämään keksintöä eteenpäin. Patentoitavaksi kelpaa vain uusi ja ennennäkemätön keksintö, jollaista ei olla aiemmin tavattu missään.
Luonnosta tavattavia geenejä ei voi enää patentoida ja luonnollisille geeneille jo myönnetyt patentit vedettiin takaisin vuonna 2013.
Luonnosta tavattavia geenejä ei voi enää patentoida ja luonnollisille geeneille jo myönnetyt patentit vedettiin takaisin vuonna 2013.
Viljelijöiden valinnanvapauden menettäminen on pitkään liikkunut huhupuhe, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kukaan ei pakota viljelijöitä ottamaan käyttöönsä Monsanton siemeniä. Jos joku ottaa, hän tietää myös ettei niistä saa kasvatettua seuraavaa satoa ilmaiseksi, vaan niistä pitää maksaa lisenssimaksu. Ihan niinkuin muidenkin kaupallisten suojattujen lajikkeiden kanssa. Tällä ei ole mitään tekemistä GM-tekniikan kanssa.
Siemenviljaa myyvät tahot myyvät omia lajikkeitaan ja ne ovat suojattuja, vaikkeivät Monsanton olisikaan. Ihan samalla tavalla, kuin S-marketit eivät saa myydä Pirkka-tuotteiksi nimettyjä itse valmistamiaan tuotteita, eikä kukaan myöskään saa luvatta käyttää Nokian patentteja valmistaakseen 'omaa' matkapuhelintaan. Yleisen mielipiteen mukaan on moraalisesti oikein, ettei toisten keksintöjä/brändiä käytetä luvatta.
Viljelijä saa käyttää itsekasvattamaansa viljaa siemenviljana, mikäli se on 'joku lajike', mutta siitä ei silloin makseta kuin 'jonkun lajikkeen' verran. Jos kauran viljelijä ostaa Akseli-kauran siemeniä, hän voi myydä ne eteenpäin Akseli-kaurana, jolloin niistä saa paremman hinnan. Hän voi myös käyttää itse korjaamiaan Akseli-kauran siemeniä seuraavana vuonna siemenviljana, mikäli maksaa Akseli-kauran jalostajalle rojaltin. Tämä on tapa, jolla maanviljely toimii. Samalla sabluunalla haluttaisiin tietenkin jatkaa myös GM-viljojen osalta.
Aina silloin tällöin nousee esiin Percy Schmeiserin tapaus. Monsanto haastoi hänet oikeuteen 2000-luvun taitteessa lisenssittömästä kasvattamisesta. Schmeiser oli ilmeisesti saanut naapurin suurpiirteisen kylvön seurauksena omalle pellolleen Roundup Ready rypsiä. Schmeiser ruiskutti glyfosaattia omalle pellolleen ja tappoi kaikki "normaalit" rypsit. Seuraavana vuonna hän käytti ruiskutuksista selvinneitä siemenviljana, mutta ei maksanut Monsantolle mitään. Kuten muistamme, se ei ole sallittua vaikkei kysymys olisi GM-lajikkeestakaan. Oikeudenkäynnin vaiheet voi lukea täältä.
Kommentit
Lähetä kommentti